1:50:00
Tässä puhuu Lloyd Richards.
Missä Eve on? Hae hänet puhelimeen.
1:50:03
Haloo, hra Richards.
Hän on yläkerrassa huoneessaan.
1:50:06
En todellakaan halua vaivata,
mutta Eve on ollut sellaisella tuulella,
1:50:10
että olen aivan huolissani, etenkin
kun hän lähtee huomenna New Haveniin.
1:50:14
Kerro hänelle, ettei huolehdi.
Tulen sinne heti.
1:50:33
JALANJÄLJET KATOSSA
1:50:34
Teatterimaailmalle Connecticutin New Haven
1:50:38
on lyhyt jalkakäytävän pätkä
Shubert-teatterin ja Taft-hotellin välillä.
1:50:42
Sen ympäristö muistuttaa pikkukaupunkia.
1:50:46
Juuri täällä managerit pitävät
niin sanottuja maakuntaensi-iltoja.
1:50:51
Ne ovat ensi-iltoja newyorkilaisille,
jotka haluavat käydä maakunnassa.
1:50:56
Mikä päivä. Mikä taivaallinen päivä.
1:50:59
- Hyökkäyspäivä.
- Aivan samanlainen.
1:51:02
Aamulla olet voittanutjalansijan
kuolemattomuuden rannoilla.
1:51:06
Lakkaa harjoittelemasta artikkeliasi.
1:51:09
Eikö olekin outoa, Addison?
1:51:11
Luulin, että olisin paniikissa,
haluaisin juosta karkuun tai muuta.
1:51:15
Sen sijaan en malta odottaa,
että ilta tulisi. Tulisi ja menisi.
1:51:19
Oletko niin varma huomisesta?
1:51:22
- Etkö sinä ole?
- Suoraan sanottuna, olen.
1:51:31
Siitä tulee ikimuistoinen ilta.
1:51:33
Se tuo minulle kaiken, mitä olen halunnut.
1:51:35
Vanha tie päättyy, uusi tie alkaa.
1:51:38
- Ja ne on kivetty timanteillaja kullalla?
- Tunnet minut paremmin.
1:51:42
Millä ne on sitten kivetty?
1:51:45
Tähdillä.
1:51:48
Mitä kello on?
1:51:50
Melkein neljä.
1:51:53
Runsaasti aikaa pitkiin nokosiin.
1:51:55
Harjoittelimme lähes koko eilisillan.
1:51:57
Sinähän tosiaan voisit nukkua nyt?