1:30:01
- Miten minä pärjäsin?
- Hyvin.
1:30:04
Otit keihään käteesi kuin se olisi
ollut painava, mutta heitit sitä.
1:30:09
Heitit sen suoraan taivaalle,
eikä se koskaan enää tullut alas.
1:30:14
Sitten alkoi sataa.
1:30:16
Olin tulla hulluksi,
kun en löytänyt pikku Shebaa.
1:30:21
Siellä oli niin paljon ihmisiä,
etten tiennyt, mistä etsiä.
1:30:24
Sinä halusit viedä minut kotiin.
1:30:27
Me kävelimme ja kävelimme
mudan ja sohjon läpi.
1:30:30
Ympärillemme kerääntyi paljon väkeä.
1:30:34
Sitten... Tämä on surullisin kohta, isukki.
1:30:38
Yhtäkkiä näin pikku Sheban.
1:30:40
Se makasi keskellä peltoa kuolleena.
1:30:44
Minulle tuli kamala olo.
Kukaan muu ei huomannut sitä -
1:30:48
- mutta minä itkin ja itkin.
1:30:51
Minulle tuli kamala olo. lhanan pikku
pennun valkoinen turkki oli mudassa -
1:30:57
- eikä kukaan jäänyt hoitamaan sitä.
1:31:00
- Etkö sinä voinut?
- Et antanut.
1:31:05
Hoit vain: "Emme voi jäädä tänne.
Meidän täytyy jatkaa eteenpäin."
1:31:11
- Eikö olekin outoa?
- Unet ovat outoja.
1:31:21
En usko, että
pikku Sheba tulee koskaan takaisin.
1:31:24
- En aio enää huutaa sitä.
- Ei kannatakaan, kulta.
1:31:28
Se on varmaan lähtenyt pysyvästi.
1:31:33
Laitan kananmunasi valmiiksi.
1:31:40
Onpa hyvä olla taas kotona.
1:31:58
Suomennos: Hanna Kinnunen