:42:00
ensikerran ryömivät merestä
ja huusivat kylmille tähdille:
:42:05
"Olen ihminen" -
:42:09
suurin pelonaiheemme on aina ollut
tietämys omasta kuolevaisuudestamme.
:42:15
Mutta tänä yönä -
:42:17
paiskaamme tieteen hansikkaan -
:42:19
itse kuoleman hirveille kasvoille.
:42:25
Tänä yönä -
:42:27
nousemme taivaisiin.
:42:32
Pilkkaamme maanjäristystä.
:42:35
Komennamme ukkosta -
:42:38
ja tunkeudumme -
:42:40
läpäisemättömän luontoäidin kohtuun.
:42:55
Kun annan käskyn,
kytke ensimmäinen katkaisin.
:42:59
Selvä on, isäntä.
:43:05
Valmiina.
:43:10
Paikoillasi.
:43:12
Nyt!
:43:19
Kytke toinen katkaisin.
:43:26
Kytke kolmas katkaisin.
:43:28
Ei kai kolmatta katkaisinta?
:43:31
Kytke se, minä käsken. Kytke se!
:43:45
Elämä.
:43:47
Elämä, kuuletko minua?
:43:50
Anna luomukselleni -
:43:52
elämä!