1:59:01
Hän nojautuu taakse sohvalla
painaen uutta liinaa jalkaa vasten-
1:59:07
-ja tällä kertaa
hänen tuskansa on aitoa.
1:59:19
-Ihmeellistä, eikö totta?
-Mahdotonta. En voi uskoa sitä.
1:59:24
-Aivan niin, täysin mahdotonta.
-Miksi? Kuulitte kevyet askeleet.
1:59:30
-Miksi kenenkään piti juosta?
-Niin, mutta hetken mielijohteessa. . .
1:59:36
Kuulkaa, se ei tapahtunut hetken
mielijohteesta, se oli suunniteltua.
1:59:42
Doyle vain esitti osansa,
suunnittelijana oli rikostoveri-
1:59:47
-Jacqueline de Bellefort.
1:59:54
-Tehän olette aivan hullu!
-En ole hullu. Tämä on totuus.
2:00:00
Kuka antoi Doylelle alibin? Te
annoitte sen, kun ammuitte häntä.
2:00:06
Kuka antoi teille alibin? Doyle, kun
hän vaati, ettei teitä jätetä yksin.
2:00:14
-Tuo ei ole totta!
-Onpa. Sitä on aivan turha kieltää.
2:00:21
Te ja Doyle rakastitte toisianne,
ja rakastatte yhä.
2:00:26
Suunnittelitte, että
Simon tappaa vaimonsa, perii rahat-
2:00:31
-ja sitten myöhemmin nai entisen
kihlattunsa. Se oli nerokas hanke.
2:00:38
Vainositte madame Doylea,
Simon esitti hurjistunutta-
2:00:42
-valitsitte Rosalien todistajaksi,
olitte ammuttuanne hysteerinen. . .
2:00:50
Ainoa vaaratekijä asiassa oli, että
vammasta piti tulla tarpeeksi paha.
2:00:58
Ja jos saan sanoa,
oli erittäin typerää-