:36:02
Näin Stanin juoksevan puiston halki,
kuin jokin olisi jahdannut häntä.
:36:09
- Aja, aja!
- Hei Hopea! Matkaan!
:36:15
Minä en nähnyt silloin mitään,
mutta Stan näki.
:36:19
Poljin niin lujaa, etten voinut katsoa
taakse, enkä halunnutkaan.
:36:24
Hän rauhoittui
vasta monen tunnin kuluttua.
:36:29
Hän sanoi olleensa puistossa.
:36:33
Lintuja katselemassa,
kunnon partiolaisen tapaan.
:36:37
Hän kutsui sitä
lintujen keräilemiseksi.
:36:47
Stan!
:36:52
Stan!
:37:04
Hänen ei ollut tarkoitus
mennä taloon, mutta...
:37:08
Se ääni vain kutsui häntä.
:37:12
Stan tietysti ajatteli,
että sille oli jokin järkevä selitys.
:37:17
Hei?
:37:21
Stanley!
:37:24
Niin? Tässä olen.
:37:55
Hän oli ansassa.
:37:56
Hän piti lintukirjaa edessään ja alkoi
luetella muistamiaan lintujen nimiä.