1:31:04
Joko kirjeesi on valmis?
1:31:06
Ei aivan. Muutama rivi vielä.
1:31:11
Pankaamme merkille, että kaikki
kirjallisuus on teitä vastaan.
1:31:15
Kaikki tarinat, proosa ja runous.
1:31:18
En ole koskaan aukaissut kirjaa,
1:31:20
jossa ei olisi mainittu
naisten huikentelevaisuutta.
1:31:24
Mutta ne ovat miesten kirjoittamia.
1:31:26
Totta kyllä.
1:31:29
Jos vain tietäisitte,
miten mies kärsiikään
1:31:31
kun hän katsoo viimeisen
kerran vaimoaan ja lapsiaan
1:31:35
ja seuraa heidän venettään,
kun se häviää näköpiiristä
1:31:38
sanoen: "Luoja yksin tietää,
milloin tapaan heidät jälleen."
1:31:43
Jos vain voisin näyttää...
hänen sielunsa palon
1:31:47
kun hän viimein tapaa heidät.
1:31:50
Ja kun hän palaa
12 kuukauden kuluttua
1:31:52
toiseen kaupunkiin, hän laskeskelee
kuinka pian voisi nähdä heidät.
1:31:56
Hän yrittää uskotella itselleen:
1:31:58
"He tulevat aikaisintaan
sinä ja sinä päivänä,"
1:32:01
mutta toivoo tapaavansa
heidät 12 tuntia aiemmin.
1:32:05
Ja kun he viimein saapuvat,
1:32:08
he ovat kuin lahja taivaasta.
1:32:11
Uskon teidän pystyvän
kaikkeen mahdolliseen hyvään,
1:32:15
kunhan vain...
1:32:19
Jos osaisin...
1:32:22
Kunhan vain rakkautenne kohde
elää...ja elää teitä varten.
1:32:27
Vaadin meille naisille tunnustusta vain siitä
1:32:30
- eikä se ole kadehdittava hyve -
1:32:33
että rakkautemme kestää pidempään,
vaikka toivoa ei olisikaan.
1:32:39
Rakas Frederick, meidän täytynee lähteä.
1:32:42
Hetki vielä, Sophy.
1:32:44
Mehän tapaamme
illalla kutsuillanne.
1:32:50
Harville, jos sinulle käy,
olen nyt käytettävissäsi.
1:32:53
Näkemiin, neiti Elliot,
ja Jumalan siunausta.
1:32:55
- Näkemiin.
- Näkemiin.