:08:19
Olen kateellinen äidillesi.
:08:23
lhan totta!
:08:27
On varmaan upeaa olla
siinä vaiheessa elämässään-
:08:32
-jolloin ei enää tarvitse
arvailla elämäänsä.
:08:37
Ei tarvitse enää tehdä
mahdottomia päätöksiä.
:08:41
Sitä paitsi kaikki koetut huolet ja
tehdyt virheet ovat yhtä arvokkaita-
:08:46
-ja rakkaita muistoja
kuin ne oikeat päätökset.
:08:51
Se on varmasti suuri helpotus!
:08:56
Se tuntuu varmasti levolliselta.
:09:00
Ei ihmisen tarvitse olla
hänen ikäisensä tunteakseen niin.
:09:05
Mutta mistä sen tietää, ennen kuin
kaikki on takana? Tunnetko sinä niin?
:09:10
-Joskus. En aina mutta joskus.
-Milloin?
:09:15
Kun herään ranchilla ja tiedän päivä-
ohjelmani. Tunnen olevani kotona.
:09:24
Minä en tiedä yhtään mitään,
kun herään.
:09:30
Oliko oikein tuoda Grace tänne
kauas isästään ja hänen ystävistään?
:09:37
Mitä enemmän näen vaivaa,
sitä sekavampaa kaikki on.
:09:42
Ehkä sinun pitäisi antaa kaiken olla.
:09:46
-En minä voi.
-Miksi et?