:30:03
- ja olin ensimmäistä iltaa maissa.
Tiedättehän sen tunteen.
:30:07
Siinä hän seisoi
puhtaan raikkaassa pitsipaidassaan-
:30:11
- ja näytti
suoraan kylvystä nousseelta.
:30:15
Selväksi tuli. Kylvystä nousseelta.
:30:18
- Hän tuoksuikin kukkasilta.
- Niin, niin! Entä sitten?
:30:23
Seisoimme vierekkäin,
hän tuoksui kukkasilta-
:30:27
- ja minulla oli palkka taskussa.
En unohda sitä!
:30:30
- Mitä sinä et unohda?
- Joillakin tytöillä on nätit huulet...
:30:35
...mutta ne ovat suudellessa
kovat kuin taistelukärki.
:30:39
Hänen huulensa
olivat ilmiselvästi silkinpehmeät-
:30:44
- ja huulipunaa oli juuri oikea määrä.
:30:48
Mitä sinä sitten teit?!
:30:51
Tarkkailin häntä niin tiiviisti-
:30:55
- etten huomannut kauppakadun
kommandon luovivan paikalle.
:30:59
Yritin saada häneltä
jotain merkkiä-
:31:02
- kun se mies tuli ja kysyi:
"Haluaisitko tuollaiset hepenet?"
:31:07
Sitten he menivät sisään.
:31:09
- Mitä sinä teit?
- Olin äimän käkenä.
:31:13
Minä jäin ankkuriin
ajelehtimaan avuttomana.
:31:17
Katselin,
kun tyttö valitsi hepenensä-
:31:20
- ja se jätkä vielä virnuili minulle!
Olin liekeissä ja upposin.
:31:25
Tyttö oli jo ollut vieressäni.
:31:29
- Kukkasilta tuoksuvana...
- Kerroit sen jo!
:31:32
Kaveri kaivoi tuohta taskustaan
ja maksoi. Tyttö hymyili kuin unelma-
:31:38
- ja minä olin ikkunan takana
laipiot haljenneina.
:31:42
Sitten hän antoi miehelle suukon
ja lähti kohti minun ankkuripaikkaani-
:31:48
- ja sanoi paketti kainalossaan:
"Onko meillä sama matka?"
:31:53
Mitä sitten tapahtui, Wolf?
:31:56
Hän oli sulavalinjainen
kuin hävittäjä-
:31:59
- mutta myös pieni kuin sukellusvene.