:43:00
- Mutta äiti...
- Eihän se tee kipeää, eihän?
:43:13
- Voiko siskosi edelleenkin pukeutua?
- Kyllä kai, mr Johnson.
:43:20
Mene kertomaan hänelle,
että alkaa olla myöhäistä.
:43:24
Juurihan minä kävin kertomassa sen.
:43:31
Päästä minut ohi, J.J.
:43:45
- Tässä minä olen.
- Suotta kiirehdit, Alva. Näytät hienolta.
:43:50
Sopiiko? Valo houkuttaa
yöperhosia, hyönteisiä, lepakoita...
:43:56
Kampaus ei ole valmis.
Tukkani on hassu.
:43:59
Kerään sen ylös, mutta se valahtaa alas.
:44:03
- Willie, laula mr Johnsonille.
- Lauloin jo.
:44:06
Menen pyydystämään tulikärpäsiä.
:44:13
- Piditkö rannekorusta, Alva?
- Pidin. Se on ihana.
:44:17
Se on liian ihana annettavaksi minulle.
:44:20
- Ostitteko sen New Orleansista?
- Se on Chicagosta.
:44:24
Kultakoru on vakava lahja.
:44:27
Se pitäisi antaa vaimollenne,
mr Johnson.
:44:30
Ehkä minun pitäisi kertoa vaimostani.
Vaimoni on invalidi.
:44:35
Näen hänet kerran kuussa. Hän asuu
hoitokodissa Baton Rougen lähellä.
:44:41
Mr Johnson, haluaisin Coca-Colaa
ja paljon jäitä. Hakisitteko sen?
:44:45
Totta kai, Alva. Totta kai.
:44:51
Mitä panit postilaatikkoon?
Onko se minulle?
:44:54
- Vai eikö asia kuulu minulle?
- Juuri niin.