1:18:00
Päivää, señorita.
1:18:03
Teillä on rauhoittava ääni.
- Se tyynnyttää villin hevosen.
1:18:08
Ymmärrän.
1:18:12
Kauanko olette ollut
don Alejandron palveluksessa?
1:18:16
Loputtoman kauan.
Anteeksi, se oli sopimatonta.
1:18:19
Ei hätää, Bernardo.
Minä en lavertele.
1:18:23
Don Alejandro hämmentää minua.
1:18:28
Joskus hän vaikuttaa
ylimieliseltä ja alentuvalta.
1:18:34
Mutta kun hän katsoo minua
ja tanssii kanssani...
1:18:39
Aivan kuin hänessä olisi
kaksi täysin erilaista miestä.
1:18:52
Olette äitinne näköinen.
- Mistä te sen tietäisitte?
1:18:58
No... Teissä ei ole
juurikaan Don Rafaelin näköä.
1:19:06
Isä haluaisi minun
käyttäytyvän äitini tavoin.
1:19:09
Äiti oli hyvin säädyllinen.
- Niinkö isänne häntä kuvailee?
1:19:15
Niin. Mutta en aina usko.
- Äitinne oli pikemminkin kuin te.
1:19:22
Ehkäpä. Sillä tavoin
voisin tuntea hänet.
1:19:29
Hoitajani sanoi, että kuunvalossa
kuolleet näkevät elävät.
1:19:35
Lapsena livahdin yöllä ulos
ja ratsastin pitkin Andalusiaa.
1:19:41
Vilkutin taivaaseen päin,
jotta hän tunnistaisi minut.
1:19:50
Miten hän kuoli?
- Synnyttäessään minua.
1:19:56
Isä puhuu hänestä harvoin.
Se on kai liian tuskallista.