1:22:04
Tyttäriltäni ei puuttunut rakkautta
1:22:09
Kodissamme oli kylliksi rakkautta
1:22:13
En koskaan ymmärtänyt...
1:22:46
Itsemurhakohun jälkeen herra ja
rouva Lisbon luopuivat yrityksistä-
1:22:49
elää tavallista elämää
1:22:54
Herra Hadley tyhjäsi talon heidän
puolestaan ja myi huonekaluja-
1:22:57
autotallissa. Herra Lisbon myi
talon nuorelle bostonilaisparille
1:23:07
Me veimme perhekuvat,
jotka oli heitetty roskikseen
1:23:14
Lopulta meillä oli palapelin palaset,
mutta vaikka kokosimme ne miten,-
1:23:18
kokonaisuuteen jäi aukkoja,
ympäristönsä rajaamia omituisen-
1:23:22
muotoisia tyhjiä kohtia,
kuin tuntemattomia maita kartalla
1:23:29
Jäljelle ei jäänyt elämää, vaan
turha lista maallisia tosiasioita
1:23:38
Seinällä tikittävä kello,
hämärä huone keskellä päivää-
1:23:45
ja ihmisen uskomaton
itsekeskeisyys
1:23:54
Aloitimme mahdottoman prosessin ,
yritimme unohtaa heidät