:09:02
Pelkään, että menetämme sen oikean halun
elää elämää intohimoisesti, -
:09:07
että emme kanna vastuuta itsestämme.
:09:10
Pelkään, että menetämme kyvyn tehdä itsestämme
jotain ja tuntea positiivisuutta elämää kohtaan.
:09:14
Eksistentialismista keskustellaan usein
niin kuin se olisi epätoivon filosofiaa.
:09:18
Mutta luulen totuuden olevan
juuri päinvastainen.
:09:21
Sartre sanoi, ettei oikeastaan koskaan elämänsä
aikana tuntenut epätoivon päivää.
:09:26
Mutta yksi asia joka pistää esille
heidän kirjallisuuttaan lukiessa -
:09:28
ei ole niinkään tuskaisuuden
tunne elämää kohtaan, kuin -
:09:33
todellinen runsaus tuntiessa olevansa
itse oman elämänsä herra.
:09:35
Niin kuin elämä olisi
oman itsensä luotavissa.
:09:39
Olen lukenut postmodernisteja mielenkiinnolla,
olen tavallaan jopa ihaillut heitä.
:09:43
Mutta lukiessani heitä minulla on
aina tämä kauhea jankuttava tunne, -
:09:47
että jotain erittäin tärkeätä
on jäänyt pois.
:09:51
Mitä enemmän henkilöstä puhutaan
sosiaalisena rakennelmana -
:09:55
tai voimien yhtymiskohtana -
:09:59
tai sirpaleisena
tai epäolennaisena, -
:10:02
niin silloin avataan aivan
uusi tekosyiden maailma.
:10:05
Sartren puhuessa vastuullisuudesta -
:10:08
hän ei puhu jostain
abstraktista asiasta.
:10:10
Hän ei puhu sellaisista sieluista,
joista teologit kiistelisivät.
:10:14
Se on jotain konkreettista, kuten
sinä ja minä juttelemassa.
:10:18
Päätöksien sekä asioiden tekemistä
sekä niiden seurauksien kestämistä.
:10:21
Saattaa olla totta, että maailmassa on kuusi
miljardia ihmisiä ja lukumäärä lisääntyy.
:10:25
Siitä huolimatta teot
merkitsevät.
:10:29
Ensinnäkin ne vaikuttavat
aineellisuuteen.
:10:31
Ne vaikuttavat muihin ihmisiin
ja antavat esimerkin.
:10:35
Lyhyesti sanottuna luulen
viestin olevan se, -
:10:37
ettei ikinä kannata
yksinkertaisesti luovuttaa, -
:10:39
ja nähdä itseään monien eri
voimien uhrina.
:10:43
Yksilö päättää aina siitä,
kuka loppujen lopuksi on.
:10:56
Luovuus tuntuu kumpuavan
vajavaisuudesta, -
:10:58
pyrkimyksestä johonkin ja
turhautumisesta.