:33:00
Joskus työnnän muistot
piiloon päähäni
:33:04
On kai vähemmän tuskallista niin.
- Onko se ilta surullinen muisto?
:33:10
En tarkoittanut sitä yötä,
vaan yleensä
:33:14
Muistan sen yön kokonaisia
vuosia paremmin. - Samoin
:33:18
Niinkö?
- Siis luulin muistavani
:33:23
Ehkä unohdin sen, koska mummon
hautajaiset olivat tapaamispäivänä
:33:31
Paha päivä minulle,
mutta sinulle varmaan pahempi
:33:34
Se oli epätodellista.
Katsoin hänen ruumistaan arkussa
:33:38
Kauniita käsiä, niin lämpimiä,
jotka ennen pitelivät minua -
:33:43
mutta mikään ei vastannut
muistojani. Lämpö oli poissa
:33:49
Minä itkin enkä tiennyt,
itkinkö siksi -
:33:53
etten enää näkisi häntä
vai siksi, etten näkisi sinua
:33:57
Anteeksi tämä.
Olen ollut allapäin. - Miksi?
:34:02
Ei erityistä syytä,
paitsi ehkä kirjasi lukeminen
:34:07
Kun mietin, miten toiveikas olin
silloin, ja sen jälkeen on ollut...
:34:15
Muisti on ihana asia,
ellei tarvitse käsitellä menneisyyttä
:34:21
Mitä? - Saanko käyttää
tuota puskuritarraan?
:34:27
Jos kirjoittaisit kirjan illastamme,
se olisi hyvä nimi
:34:30
Ja aivan eri kirja.
- Niin, ilman seksikohtauksia
:34:34
Mutta tiedätkö mitä?
:34:36
Nyt kun tapasimme, voimme
muuttaa muistomme siitä päivästä
:34:40
Siinä ei ole surullista loppua.
- Totta
:34:45
Muisto kai jatkuu
niin kauan kuin elää. - Aivan
:34:50
Minulla on lapsuudesta muisto,
joka ei olekaan todellinen. - Mikä?
:34:56
Kun olin 8 tai 9,
äitini oli niin paranoidi -
:34:59
että palatessani
pianotunnilta illalla -