1:53:00
"Me"?
1:53:02
Lloyd ja minä.
1:53:05
Minusta on outoa, että Karen
ei ole tullut ensi-iltaan.
1:53:08
- Addison...
- Hän on aina omistautunut Lloydille.
1:53:10
- Voisi luulla, että vain kuolema pitäisi...
- Addison...
1:53:14
Sanoin, että tästä tulee ikimuistoinen ilta,
että se tuo minulle kaiken, minkä haluan.
1:53:20
Jotain vanhan tien päättymisestäja
uuden alkamisestaja tähtikiveyksestä.
1:53:25
En tarkoittanut pelkästään teatteria.
1:53:27
Mitä muuta?
1:53:32
Lloyd Richardsia.
1:53:35
Hän jättää Karenin. Me menemme naimisiin.
1:53:40
Vai niin. Lloyd.
1:53:43
Vieläkin pelkkää teatteria.
1:53:45
Ei mitään sellaista.
1:53:47
Lloyd rakastaa minua. Minä rakastan häntä.
1:53:50
En tiedä Lloydin rakkaudesta. Jätän sen
Louisa May Alcottille. Mutta tunnen sinut.
1:53:54
- Olen rakastunut Lloydiin.
- Hän on kaupallisesti menestyvin kirjailija.
1:53:59
- Millä oikeudella puhut tuollaisia.
- Ja taiteellisesti lupaavin.
1:54:02
Eve-kulta, Addison tässä.
1:54:07
Voi, Addison, eikö se olekin täydellistä?
1:54:09
Lloyd ja minä.
Ei voi tietää, miten pitkälle pääsemme.
1:54:13
Hän kirjoittaa minulle hyviä näytelmiä.
Minä teen niistä hyviä.
1:54:16
Olet ainoa, joka tietää, paitsi Lloyd ja minä.
1:54:19
- Ja Karen.
- Hän ei tiedä.
1:54:21
- Hän tiesi olla tulematta tänne.
- Mutta ei kaikkea.
1:54:24
- Lloyd ja minä emme tosin aio avioon.
- Vai niin.
1:54:27
Ja milloin tämäjumalaton liitto solmittiin?
1:54:31
Päätimme toissayönä,
ennen kuin tulimme tänne.
1:54:34
Oletan, että paikka oli sopivan romanttinen.
1:54:37
Himmennetyt valotja
mustalaisviulut taustalla.
1:54:41
Paikka ei ollut romanttinen,
1:54:43
mutta Lloyd oli.
1:54:45
Hän herätti minut kolmelta
aamulla paukuttaen ovelleni.
1:54:49
Hän sanoi, ettei voinut nukkua.
Hän oli jättänyt Karenin.
1:54:52
Ei voinutjatkaa näytelmää eikä muutakaan,
kunnes olin luvannut mennä naimisiin.
1:54:57
Istuimme ja puhuimme aamuun asti.
1:54:59
Hän ei mennyt kotiin.