:33:01
Herra Pocum oli ystävällinen
ja päästi ihmiset asioille.
:33:06
Saatan poiketa tosi ostoksillekin.
:33:11
Pääsenkö lehteen?
:33:14
- Oliko tässä ennen jotain?
- Siinä pidettiin perunalastuja.
:33:18
Herra Pocum siirsi telineen tuonne,
sellaiseksi impulssiostokseksi.
:33:26
- Kirjoitatko sen juttuusi?
- Hyvä pointti.
:33:31
Ei, kirjoitan ihmisläheistä
kainalojuttua. Tiedätkö?
:33:35
- En taida.
- En taida minäkään.
:33:56
Anteeksi, oli viive.
:33:59
- Isi!
- Mennäänkö eläintarhaan?
:34:02
Mikä meitä sitten viivyttää?
:34:05
Etkö halua pukea päälle?
:34:08
Minkä eläimen haluat nähdä?
:34:10
- Haluan nähdä virtahevon.
- Vaihdetaan housut.
:34:21
Kun katsoin hänen silmiinsä...
:34:25
Ne olivat kuin vuohen silmät
tai jonkun sellaisen.
:34:30
Niin kylmät.
:34:33
En ole toivonut
kenenkään kuolevan...
:34:36
... mutta tuntuu turvallisemmalta
Frank Beechumin kuoltua.
:34:41
Hän oli Dale Porterhouse,
Stokes & Whitneyn kirjanpitäjä.
:34:45
Porterhouse oli todistaja
Wilsonin jutussa 6 vuotta sitten.
:34:49
Juttu päättyy tänään keskiyöllä...
:34:53
... Frank Beechumin teloitukseen
kuolettavalla ruiskeella.
:34:57
- Numerotiedustelu. Mikä kaupunki?
- Oakland. Stokes & Whitney.