:11:04
Yhtenä päivänä
ennen teidän syntymäänne -
:11:07
- Tulin kotiin
rankan työpäivänjälkeen.
:11:11
Näin,
kun voudit hyökkäsivät koteihimme.
:11:15
He olivat isoja,
ja heillä oli vasaroita ja veitsiä.
:11:18
Minua he eivät voineet estää.
Taistelimme kauan.
:11:22
Heitä oli liian monta.
:11:25
Äiti, minä ja Lisa telkesimme oven
emmekä tulleet ulos.
:11:29
- Ette vie kotejamme.
- He eivät päässeet sisään.
:11:34
He puhkuivat ja puhalsivat,
mutta se ei auttanut mitään.
:11:38
Käikkialla kuului
ystävien ja naapurien huutoja -
:11:43
- Kun heidän talonsa tuhottiin.
Voudit olivat kuin raakalaisia.
:11:49
He yrittivät kaikkensa,
mutta he eivät tunteneet minua.
:11:52
En luovuttanut, vaikka
he tuhosivat kaiken ympäriltäni.
:11:57
- Sitten pormestari tuli.
- Näin on.
:11:59
He olivat raivoissaan,
kun eivät nujertaneet minua.
:12:03
Dublinin pormestari
tuli tapaamaan isäämme.
:12:07
Mr Lynch!
:12:10
Michael,
ole kiltti ja kuuntele minua.
:12:16
Michael... Mene polvillesi.
:12:20
Pyydän sinua.
Minulle on annettu valtuudet -
:12:24
- Antaa sinulle
nämä kahden talon avaimet.
:12:28
Yksi meille ja yksi Lisa-tädille.
:12:30
Panin äijän lupaamaan, ettei
kukaan enää vie meiltä kotiamme.
:12:36
- Pormestari sanoi:
- Kyllä. Minä lupaan sen.
:12:43
Hyväksyin heidän tarjouksensa.
Minä voitin.
:12:47
Päihitin heidät kaikki. Voudit,
pormestarin ja oikeusjärjestelmän.
:12:52
Minä olin lojaali,
ja sen vuoksi minä voitin.
:12:56
Asia on näet niin,
ettei ihmisiä voi päihittää -